Switch to English

Joel Kiskola

Portfolio. Language: Finnish, English.



Ansioluettelosta

2020 - Tammikuu 2024

Väitöskirjatutkija

Spekulatiivinen ja kriittinen suunnittelu, käyttäjätutkimus, IxD

2013 osa-aikatyö

Konsultointi, Web-koodaus

HTML, CSS, JS

FT Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus

Tammikuu 2024

Väitöskirja

Muotoilija

2015

Ansioluettelo LinkedIn:ssä


Katso ansioluetteloni LinkedIn:ssä

Mietteitä osaamisestani ja sen hyödystä

Suunnittelu ja tutkimusosaamiseni voi tuoda voittoja ja vähentää kustannuksia. Tarkastelen tätä suunnittelutyön palasten kautta: ihmisten ja tilanteiden ymmärtäminen; suunnittelua ohjaavien rajoitteiden ja odotusten määrittäminen; ideointi ja ideatyöpajat; prototyyppaus; testaus, ja suunnitellun sekä suunnitteluprosessin dokumentointi.

Ihmisten ja tilanteiden ymmärtäminen

On tärkeää olla empaattinen ja ymmärtää käyttäjien tarpeita, toiveita ja pyrkimyksiä. On myös tärkeää asettaa käyttäjä etusijalle. Tämä voi johtaa suurempaan asiakastyytyväisyyteen ja uskollisuuteen, mikä puolestaan voi lisätä myyntiä ja voittoja. Ymmärtämällä asiakkaiden todellisia tarpeita voin auttaa myös välttämään kallista uudelleensuunnittelua ja tuotteiden epäonnistumista markkinoilla.

Ihmisten ja tilanteiden ymmärtämiseksi haastattelen käyttäjiä ja ymmärrän heidän maailmaansa, sekä palaan haastattelemaan heitä ideoiden ja protojen kanssa. Väitöskirjatutkijana opin tekemään korkeatasoista käyttäjien haastattelu ja kyselytutkimusta. Opin millaiset kysymykset ovat hyviä kysymyksiä ja miten rakennetaan tutkimus. Opin myös, miten voin laadullisesti analysoida mitä monet haluavat designeilta, miten he puhuvat niistä ja mikä siihen vaikuttaa; ja opin miten voin tilastollisesti analysoida, esimerkiksi, mikä design monesta koetaan parhaaksi.

Suunnittelua ohjaavien rajoitteiden ja odotusten määrittäminen

Määrittelemällä suunnittelun rajoitteet ja odotukset selkeästi minä ja muut suunnittelijat voimme keskittyä luomaan hyviä ja erinomaisia tuotteita, jotka ovat toteutettavissa annettujen resurssien puitteissa. Hyvin kommunikoidut suunnittelurajoitteet ja odotukset voivat myös vähentää väärinkäsitysten riskiä ja säästää aikaa projektin eri vaiheissa.

Suunnittelurajoitteet ja odotukset voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin:

  • Käyttäjien vaatimukset ja toiveet.
  • Suunnittelussa käytettävät esimerkkitapaukset.
  • Suunnittelun osa-alueet (esim., tarkoitus, tavoitellut kokemukset, saavutettavuus, värit, älyominaisuudet). Hyvää suunnittelua ilmentää se, että yhtäkään osa-aluetta, kuten saavutettavuutta, ei ole unohdettu suunnittelussa.
  • Suunnitteluvalinnat osa-alueiden ja ulottuvuuksien sisällä. Erinomaista suunnittelua ilmentää kaikkien yksityiskohtien huomiointi. Voittava tuote ei usein ole osa-alueiltaan mullistava, vaan valinnat niiden sisällä on tehty huolellisemmin ja tarkemmin.
  • Käytettävyyden sekä informaatioarkkitehtuurin periaatteet.
  • Visuaalisen suunnittelun periaatteet.
  • Designien eettisyyttä edistävät toiminnot (esim. miten designit pyrkivät kasvattamaan käyttäjien aktiivisuutta, vastuuta, ymmärrystä ja päätöksentekokykyä). Tunnen tämän väitöstutkimukseni kautta.
Ideointi ja ideatyöpajat

Luovan ideointiprosessin avulla voin kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka erottuvat kilpailijoista ja luovat uusia markkinamahdollisuuksia. Minulla on erittäin laajat ideointitaidot sekä kokemusta ideointipajojen järjestämisestä. Voin luonnostella nopeasti ideoita ja rautalankoja paperille ja ideoida muiden kanssa avomielisesti. Lisäksi voin hyödyntää ideoinnissa kriittisen ja spekulatiivisen suunnittelun taktiikoita, kuten pyrkimystä siihen, että idea on dystopinen. Tämä auttaa rikkomaan rajoja ja toisaalta miettimään suunnittelun eettisiä kysymyksiä. Vuonna 2024 vedin ideointipajoja tulevaisuuden mediankulutuksen tekoälyistä.

Prototyyppaus ja testaus

Kehittämällä prototyyppejä ja testaamalla niitä todellisilla käyttäjillä varmistan, että tuote on helppokäyttöinen ja vastaa käyttäjien odotuksia ennen suurempia investointeja. Tämä voi myös vähentää markkinoilletuonnin jälkeisiä korjauskustannuksia ja tuotevirheisiin liittyviä riskejä.

Käytännössä rakennan prototyyppejä Balsamiqilla, Gimp:llä/Photoshopilla, AdobeXD:llä, Figmalla, ja HTML:nä. Hallitsen myös responsiivisen, eli laitteeseen mukautuvan web-suunnittelun.

Sitten kun käytettävyys ja selkeys on varhaisessa prototyypissä sopivalla tasolla, voin tehdä lopullisen näköisen prototyypin, joka vielä selvemmin kommunikoi tuoteideaa. Tämän saavutan visuaalisen suunnittelun taitojeni avulla ja seuraamalla visuaalisen suunnittelun periaatteita. Olen pitänyt niistä myös luentoja TAY maisteriopiskelijoille.

Suunnitellun ja suunnitteluprosessin dokumentointi

Tekemällä huolellista dokumentointia autan varmistamaan suunnitteluprosessin jatkuvuuden ja tehokkuuden, mikä voi vähentää tulevaisuuden projektien kustannuksia ja aikaa. Tämä mahdollistaa myös suunnitteluratkaisujen nopean toistamisen ja skaalauksen eri projekteissa tai tuoteversioissa, mikä voi lisätä organisaation kykyä reagoida markkinoiden muutoksiin ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi, kun suunnitteluprosessi on hyvin dokumentoitu, se helpottaa uusien tiimijäsenten perehdyttämistä ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä henkilöistä, mikä parantaa projektinhallintaa ja vähentää virheiden riskiä. Tunnen, mitä kaikkea suunnittelusta tulee taltioida, mutta en nyt tähän laita sitä luetteloa.

Mietteitä osaamisestani ja sen hyödystä

Suunnittelu ja tutkimusosaamiseni voi tuoda voittoja ja vähentää kustannuksia. Tarkastelen tätä suunnittelutyön palasten kautta: ihmisten ja tilanteiden ymmärtäminen; suunnittelua ohjaavien rajoitteiden ja odotusten määrittäminen; ideointi ja ideatyöpajat; prototyyppaus; testaus, ja suunnitellun sekä suunnitteluprosessin dokumentointi.

Ihmisten ja tilanteiden ymmärtäminen

On tärkeää olla empaattinen ja ymmärtää käyttäjien tarpeita, toiveita ja pyrkimyksiä. On myös tärkeää asettaa käyttäjä etusijalle. Tämä voi johtaa suurempaan asiakastyytyväisyyteen ja uskollisuuteen, mikä puolestaan voi lisätä myyntiä ja voittoja. Ymmärtämällä asiakkaiden todellisia tarpeita voin auttaa myös välttämään kallista uudelleensuunnittelua ja tuotteiden epäonnistumista markkinoilla.

Ihmisten ja tilanteiden ymmärtämiseksi haastattelen käyttäjiä ja ymmärrän heidän maailmaansa, sekä palaan haastattelemaan heitä ideoiden ja protojen kanssa. Väitöskirjatutkijana opin tekemään korkeatasoista käyttäjien haastattelu ja kyselytutkimusta. Opin millaiset kysymykset ovat hyviä kysymyksiä ja miten rakennetaan tutkimus. Opin myös, miten voin laadullisesti analysoida mitä monet haluavat designeilta, miten he puhuvat niistä ja mikä siihen vaikuttaa; ja opin miten voin tilastollisesti analysoida, esimerkiksi, mikä design monesta koetaan parhaaksi.

Suunnittelua ohjaavien rajoitteiden ja odotusten määrittäminen

Määrittelemällä suunnittelun rajoitteet ja odotukset selkeästi minä ja muut suunnittelijat voimme keskittyä luomaan hyviä ja erinomaisia tuotteita, jotka ovat toteutettavissa annettujen resurssien puitteissa. Hyvin kommunikoidut suunnittelurajoitteet ja odotukset voivat myös vähentää väärinkäsitysten riskiä ja säästää aikaa projektin eri vaiheissa.

Suunnittelurajoitteet ja odotukset voidaan jakaa esimerkiksi seuraaviin:

  • Käyttäjien vaatimukset ja toiveet.
  • Suunnittelussa käytettävät esimerkkitapaukset.
  • Suunnittelun osa-alueet (esim., tarkoitus, tavoitellut kokemukset, saavutettavuus, värit, älyominaisuudet). Hyvää suunnittelua ilmentää se, että yhtäkään osa-aluetta, kuten saavutettavuutta, ei ole unohdettu suunnittelussa.
  • Suunnitteluvalinnat osa-alueiden ja ulottuvuuksien sisällä. Erinomaista suunnittelua ilmentää kaikkien yksityiskohtien huomiointi. Voittava tuote ei usein ole osa-alueiltaan mullistava, vaan valinnat niiden sisällä on tehty huolellisemmin ja tarkemmin.
  • Käytettävyyden sekä informaatioarkkitehtuurin periaatteet.
  • Visuaalisen suunnittelun periaatteet.
  • Designien eettisyyttä edistävät toiminnot (esim. miten designit pyrkivät kasvattamaan käyttäjien aktiivisuutta, vastuuta, ymmärrystä ja päätöksentekokykyä). Tunnen tämän väitöstutkimukseni kautta.
Ideointi ja ideatyöpajat

Luovan ideointiprosessin avulla voin kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka erottuvat kilpailijoista ja luovat uusia markkinamahdollisuuksia. Minulla on erittäin laajat ideointitaidot sekä kokemusta ideointipajojen järjestämisestä. Voin luonnostella nopeasti ideoita ja rautalankoja paperille ja ideoida muiden kanssa avomielisesti. Lisäksi voin hyödyntää ideoinnissa kriittisen ja spekulatiivisen suunnittelun taktiikoita, kuten pyrkimystä siihen, että idea on dystopinen. Tämä auttaa rikkomaan rajoja ja toisaalta miettimään suunnittelun eettisiä kysymyksiä. Vuonna 2024 vedin ideointipajoja tulevaisuuden mediankulutuksen tekoälyistä.

Prototyyppaus ja testaus

Kehittämällä prototyyppejä ja testaamalla niitä todellisilla käyttäjillä varmistan, että tuote on helppokäyttöinen ja vastaa käyttäjien odotuksia ennen suurempia investointeja. Tämä voi myös vähentää markkinoilletuonnin jälkeisiä korjauskustannuksia ja tuotevirheisiin liittyviä riskejä.

Käytännössä rakennan prototyyppejä Balsamiqilla, Gimp:llä/Photoshopilla, AdobeXD:llä, Figmalla, ja HTML:nä. Hallitsen myös responsiivisen, eli laitteeseen mukautuvan web-suunnittelun.

Sitten kun käytettävyys ja selkeys on varhaisessa prototyypissä sopivalla tasolla, voin tehdä lopullisen näköisen prototyypin, joka vielä selvemmin kommunikoi tuoteideaa. Tämän saavutan visuaalisen suunnittelun taitojeni avulla ja seuraamalla visuaalisen suunnittelun periaatteita. Olen pitänyt niistä myös luentoja TAY maisteriopiskelijoille.

Suunnitellun ja suunnitteluprosessin dokumentointi

Tekemällä huolellista dokumentointia autan varmistamaan suunnitteluprosessin jatkuvuuden ja tehokkuuden, mikä voi vähentää tulevaisuuden projektien kustannuksia ja aikaa. Tämä mahdollistaa myös suunnitteluratkaisujen nopean toistamisen ja skaalauksen eri projekteissa tai tuoteversioissa, mikä voi lisätä organisaation kykyä reagoida markkinoiden muutoksiin ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi, kun suunnitteluprosessi on hyvin dokumentoitu, se helpottaa uusien tiimijäsenten perehdyttämistä ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä henkilöistä, mikä parantaa projektinhallintaa ja vähentää virheiden riskiä. Tunnen, mitä kaikkea suunnittelusta tulee taltioida, mutta en nyt tähän laita sitä luetteloa.

Tuotteita, teoksia ja suunnitteluprosesseja

Kuvan klikkaaminen suurentaa sen, ja kun oleellista, avaa kertomuksen suunnittelusta. Videot alkavat pyöriä klikatessa kerran ja tuplaklikkaamalla ne saa suurennettua koko näytölle. Joidenkin videoiden alle on myös mahdollista avata kertomus videosta.

Videoproto. Yleisö nettikirjoittajalle

Tämän videoproton taustalla on monivaiheinen suunnitteluprosessi ja se liittyy tehtävääni nelivuotisessa tutkimushankkeessa.

× 

Videoproto. Yleisö nettikirjoittajalle

Tämän videoproton taustalla on monivaiheinen suunnitteluprosessi ja se liittyy tehtävääni nelivuotisessa tutkimushankkeessa.

Tehtäväni

Tutkimushankkeessa tehtäväni oli tutkia kriittisen suunnittelun keinoin mahdollisia käyttöliittymäratkaisuja epäasialliseen verkkokeskusteluun puuttumiseksi. Tarkemmin, sellaisia, jotka puuttuisivat epäasialliseen keskusteluun tukemalla käyttäjän tunnesäätelyä. Ideoideni tuli olla sekä suunnittelutiimin että psykologien mielestä mielenkiintoisia, ja toimia keskustelunherättäjinä käyttäjätutkimuksessa.

Esitutkimus ennen ideointia

Luodakseni uusia ideoita keskusteluun puuttuvista käyttöliittymäratkaisuista, tunnistin ensin mitkä ovat tavanomaisia käyttöliittymäominaisuuksia ja kommentointikulttuurin piirteitä. (Esimerkiksi kommentoijat eivät yleensä ole tarkkoja siitä, kenelle heidän kommenttinsa on osoitettu). Käytin tätä tietoa kolmella tavalla: löytämään tavanomaisia ominaisuuksia ja menettelyjä, joita voisin muokata; välttääkseni olemassa olevien käyttöliittymäratkaisujen uudelleen keksimisen; sekä pohtiakseni, millaiset uudet ratkaisut voisivat sopia useille eri uutissivustoille.

Ideointi ja ideoiden valinta jatkokehitykseen

Luonnostelin ideoita paperille ja keskustelin niistä suunnittelutiimini kanssa. Tämä luonnostelu-keskustelu sykli toistui kolme kertaa ja johti siihen, että lunnostelin yhteensä noin 60 ideaa. Suunnittelutiimini kuuluivat minä, sekä kaksi kollegaani, joilla molemmilla on koulutus käyttäjäkokemuksen suunnitteluun ja ohjelmistotekniikkaan. Luonnostelussani käytin kahta eri kriittisen suunnittelun strategiaa: (1) suunnittelija tähtää siihen, että lopputulos ilmentää ironiaa, sarkasmia, parodiaa tai epämääräisyyttä, ja (2) suunnittelija valitsee olemassaolevan käytännön, muokkaa sitä hieman, ja miettii sitten onko lopputulos ironinen, parodinen, tjms.

Tämän jälkeen minä arvioin kaikki ideani toteutettavuuden, uutuuden ja kriittisyyden (ts., ajattelemaan haastavuuden) näkökulmasta, ja hylkäsin parikymmentä ideaa. Sitten minä ja suunnittelutiimini arvioimme 40 jäljelle jäänyttä ideaa yhdessä havaitun kriittisyyden, uutuuden, toteutettavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Tämä johti siihen, että totesimme, että 19 luonnostelemaani ideaa ovat lupaavia.

Loin niistä 19 ideasta siistimmät ja tarkemmat kuvat Balsamiq ohjelmalla. Balsamiq on ohjelma rautalankakuvien tekemiseen.

Sitten esittelin ideat koko tutkimustiimille, johon sisältyi suunnittelutiimini ja psykologi tiimi (3 psykologia ja 1 tietotekniikka osaaja). Psykologit antoivat palautetta, että jotkin ideoista olivat huonoja, koska niissä oli liikaa pelillisiä elementtejä tai ne olivat epäselviä. Huomioin palautteen, ja seuraavaksi valitsin näiden 19 Balsamiq kuvan joukosta 6 mielestäni parasta ja pidin niistä esityksen Rajapinta Ry:n epävirallisessa tapaamisessa Tampereen yliopistossa. Rajapintalaiset ovat ymmärtääkseni enimmäkseen journalisteja ja mediatutkijoita. Pyysin noin kahdenkymmenen hengen yleisöltä palautetta ideoista. Palautteen perusteella 6 valitsemaani ideaa vaikuttivat lupaavilta sen suhteen, että herättävät keskustelua.

Ideat osana haastattelututkimusta

Valitsemani ja tapaamisessa esittämäni 6 ideaa olivat osa 10 suomalaisen kokeneen journalistin haastattelua. Suunnittelin yhdessä kokeemman tutkijakollegan kanssa haastattelun kulun ja kysymykset, ja kollega haastatteli journalisteja heidän työpaikoillaan. (Myöhemmin olin tutkimushankkeessa vastuussa haastattelujen vetämisestä). Haastateltavia pyydettiin ajattelemaan ääneen heille esiteltyjä ideoita, niiden toteuttamiskelpoisuuden ynm. osalta. Näiden haastattelujen analyysista kirjoitin tutkimuspaperin, ja tutkimuspaperissa keskityin neljään eniten keskustelua herättäneeseen ideaan, joista yksi oli tämä yleisö.

Suunnan hiominen kaiken opitun perusteella

Keskustelin suunnittelutiimin kanssa jälleen ideoista, ehdottaen haastattelututkimuksen hyväksi osoittamat neljä ideaa ja kahdeksan muuta ideaa jatkotutkittavaksi ja kehitettäväksi. Päädyimme kuitenkin siihen, että yhteensä kahdeksan ideaa edusti riittävästi tunnesäätelyä tukevien käyttöliittymäratkaisujen kirjoa.

Ideoiden jatkojalostus verkkokyselyyn ja yleisö ideaa koskevat kyselylöydökset

Tein valituista kahdeksasta ideasta hienomman näköiset versiot AdobeXD:llä ja rakensin niille havainnollistavat kuvatarinat. Keskustelin myös suunnittelutiimin kanssa ja hioin kuvia ja tarinoita sen pohjalta. Käytin niitä uutisten kommentoijille suunnatussa verkkokyselyssä.

Kyselystä kävivät ilmi seuraavat asiat tästä yleisö ideasta: Useat vastaajat totesivat, että palautteen antaminen kommentoijalle hänen kirjoittamisestaan virtuaalisen asiantuntijayleisön avulla saisi kommentoijan tuntemaan olonsa liian ahdistuneeksi tai ärsyyntyneeksi. Esimerkiksi: "En halua tietää heti, että minut arvioidaan ennen kuin kommentti edes julkaistaan" ja "Olisin huolissani siitä, että se kannustaisi minua kirjoittamaan kommentteja, jotka tekevät virtuaaliset asiantuntijat tyytyväisiksi sen sijaan, että kirjoitan mitä minun oli tarkoitus." Lisäksi jotkut vastaajat huomauttivat, että "[palaute] saattaa vain kannustaa joitakin ihmisiä jatkamaan kommentointia [negatiivisuuteen asti]." Tästä huolimatta jotkut mainitsivat, että he pitäisivät palautetta hyödyllisenä kirjoittaessaan.

Videoproto AdobeXD:llä

Tein yleisö ideasta videoproton portfoliotani varten, mutta myös koska minua kiinnosti miten yleisö idea voisi käytännössä toimia. Videoprotoilulla pystyin kokeilemaan millainen yleisön eleiden muuttuminen olisi sopivaa. Esimerkiksi havaitsin, että käsien taputus tai muu nopea liike ärsyttäisi minua kirjoittajana.

Kurssityö vaiheineen. Asunnonhakutyökalu opiskelijoille

Rakensin nämä portfolio web-sivuni

Tämän sivun ulkoasu on minun käsialaani. Myös painikkeiden toiminnallisuus ja kuvagallerian toiminta on käsialaani. Valitsin tehdä sivut itse, sillä valmiit ratkaisut eivät ole järin joustavia, ja ne sisältävät tarpeeseeni nähden turhia osia ja latautuvat hitaammin.

Kurssityö, proto. Älykäs kotivakuutus

Tämä on kurssityö tekoäly ja vakuutustoiminta kurssilla. Opiskelijatiimissä oli kolme business ja/tai vakuutusalan osaajaa sekä kaksi UX/UI suunnittelun osaajaa, joista minä olin toinen (vähemmän kokeneempi).

Työ eteni siten, että perehdyimme yhdessä ensin IBM Watson koneoppijaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tämän jälkeen ideoimme yhdessä, niin että kunkin tiimin jäsenen osaamista hyödynnettiin. Tämän jälkeen me suunnittelijat otimme johtavamman roolin ja teimme rautalankoja, joista sitten keskusteltiin. Seuraavaksi toinen suunnittelijoista teki videossa näkyvän proton mobiilisovelluksesta ja minä ja muut annoimme palautetta. Lopuksi minä otin johtavan roolin tämän video-esityksen ohjaamisessa ja tuotannossa.

Kurssityö, proto. New Media Experiences

Tässä kurssityössä minä ja kaksi muuta suunnittelimme lisätyn todellisuuden sisällön lisäämistä aikakausilehtiin. Työssä oli ideointi, käyttäjätutkimus ja protoilu vaiheet. Kaikki tehtiin yhdessä.

× 

Kurssityö, proto. New Media Experiences

Tässä kurssityössä minä ja kaksi muuta suunnittelimme lisätyn todellisuuden sisällön lisäämistä aikakausilehtiin. Työssä oli ideointi, käyttäjätutkimus ja protoilu vaiheet. Kaikki tehtiin yhdessä.

1. Alkuidean kuvaus

Autolehtien artikkeleissa on paljon kuvia, mutta toisin kuin normaalissa autolehdessä, tässä lukija voi saada eri näkökulmia autoon katsellessaan autoa 3D-lisätyn todellisuuden avulla. Lukija voi tutkia autoa omista näkökulmistaan ja tallentaa huomionsa muille lukijoille katsottavaksi. Lukija on näin periaatteessa osa artikkelia, oppinut enemmän autoista ja ehkä jopa lisännyt artikkelin arvoa.

2. Teimme aikakauslehtien ymmärrettävyydestä ja lisätyn todellisuuden sisällön kiinnostuksesta verkkokyselyt
3. Luonnosteluvaihe

Kun olimme analysoineet ja tiivistäneet tekemiemme kyselyiden tulokset ja vahvistaneet käyttökokemustavoitteemme, aloimme piirtämään luonnoksia. Ensimmäisessä luonnostelukierroksessa piirsimme kahdeksan erilaista nopeaa luonnosta siitä, miltä design voisi näyttää, miten ongelmat voitaisiin ratkaista ja tavoitteet saavuttaa.

Toisessa luonnostelukierroksessa piirsimme vähintään seitsemän erilaista luonnosta pohjautuen keskusteluihimme ensimmäisellä kierroksella tehdyistä luonnoksista. Piirsimme nämä luonnokset tulostettujen älypuhelimen kokoisten suorakulmioiden päälle.

Luonnokset alkavat perusidealla aloitusnäytöstä, jonka jälkeen on opetusnäyttö ensimmäistä kertaa käyttäjille, ja sitten monisisältönäyttö, joka näyttää lyhyesti kaikki nykyisen artikkelin lisäsisällöt. Loput näytöt ovat sisältönäyttöjä, kuten keskustelualue näytöt ja kuvakirjastonäytöt, joihin käyttäjä siirtyisi monisisältönäytöstä.

Muutaman ensimmäisen luonnoksen jälkeen toisella kierroksella tajusimme, että sovelluksen käyttö olisi todennäköisesti parasta, kun laite olisi asetettu lehden viereen ja vaakasuuntaan (päinvastoin kuin miten sitä yleensä pidetään kädessä). Tämä johti myös ajatukseen siitä, että laite voisi havaita sivun kääntymisen älypuhelimen antureiden, kuten mikrofonin, avulla, jotka olisivat nyt sijoitettuina lehden sivujen päihin.

4. Kirjoitimme ja piirsimme sovelluksen käyttöpolun ja miten sen ja lehden kanssa toimitaan
5. Käytimme MarvelApp:ia ja Photoshop:ia prototyypin tekoon
6. Teimme esittelyvideon



Valittuja Research through Design julkaisuja

Kriittisen äänen soveltaminen verkko-uutisten kommentoijien itsereflektiota ja tunteiden säätelyä tukevien käyttöliittymien suunnittelussa. Kiskola ym., 2021.

Epäsosiaalinen kommentoiminen internetin palveluissa on jatkuva ongelma, joka aiheuttaa negatiivisia tunnereaktioita. Yksi ongelmallisen käyttäytymisen mahdollistaja on tekstipohjainen käyttöliittymä, joka muovaa ja rakentaa viestintää verkossa. Käyttöliittymien erityisiä rooleja ja vaikutuksia ei kuitenkaan ymmärretä, mikä edellyttää nykyisten käyttöliittymäratkaisujen kriittistä analyysiä sekä vaihtoehtoisten käyttöliittymien tutkimista. Artikkelissa raportoidaan suunnittelun kautta tehty tutkimus jossa visioidaan kriittisellä äänellä ratkaisuja epäsosiaaliseen ja harkitsemattomaan verkkouutisten kommentoimiseen.

Tutkimuksessa tuotettu tieto tiivistettynä:

  1. kriittisten näkökulmien tunnistaminen tietylle ongelma-alueelle käyttöliittymän suunnitteluun;
  2. neljän valitun suunnitteluartefaktin esittely. Artefaktit ilmentävät erilaisia ​​kriittisiä näkökulmia ja voisivat toimia ratkaisuina (tai inspiraationa muihin ratkaisuihin) vähentämään epäasiallisuutta ja välinpitämättömyyttä uutisten kommentoinnissa;
  3. näkemyksiä artefaktien hyväksyttävyydestä, perustuen uutisartikkelien kommentoinnin hallinnoinnin asiantuntijoiden haastatteluihin
  4. mietintää kriittisen äänen korostamisesta ongelmakeskeisessä käyttöliittymäsuunnittelussa.

Viite artikkeliin: Kiskola, J., Olsson, T., Väätäjä, H., Syrjämäki, A. H., Rantasila, A., Isokoski, P., Ilves, M., & Surakka, V. (2021). Applying Critical Voice in Design of User Interfaces for Supporting Self-Reflection and Emotion Regulation in Online News Commenting. In CHI '21: Proceedings of the 2021 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems ACM. https://doi.org/10.1145/3411764.3445783

Mitä hyvä laatu merkitsee potentiaalisten käyttäjien näkökulmasta uutiskommentointiin puuttuvissa designeissa. Kiskola ym., 2022.

Uutisten kommenttipalstat tarjoavat mahdollisuuden ylläpitää julkista keskustelua. Epäasiallinen kommentointi on kuitenkin valitettavan yleistä. Tutkimme spekulatiivisen suunnittelun avulla miten siihen voisi puuttua. Luotuamme kahdeksan hieman omituista ehdotusta, pyysimme 439 uutiskommentoijaa ympäri maailmaa reagoimaan niihin verkkokyselyssä. Toiveenamme oli, että ehdotuksemme provosoisivat tai tukisivat heitä kommentoimaan niitä. Onneksemme niin kävikin: saimme suuren määrän erilaisia, verrattain syvällisiä pohdintoja liittyen ehdotuksiin. Analysoimme nämä siitä näkökulmasta, mitä hyvä laatu merkitsee käyttäjille, ja löysimme useita käyttäjäkeskeisen laadun kriteerejä.

Linkki, blogikirjoitus artikkelista Rajapinnassa.

Viite artikkeliin: Kiskola, J., Olsson, T., Rantasila, A., Syrjämäki, A. H., Ilves, M., Isokoski, P., & Surakka, V. (2022). User-centred quality of UI interventions aiming to influence online news commenting behaviour. Behaviour & Information Technology, 1-33. https://doi.org/10.1080/0144929X.2022.2108723

Yhteydenotto

Email: joel.kiskola(at)gmail.com

Ansioluettelo

Katso ansioluetteloni LinkedIn:ssä.

Copyright © Design 2024 Joel Kiskola

×