Minulla on suunnittelu, tutkimus ja strategista osaamista. Olen taitava 'ongelmien löytämisessä', jossa laajennetaan mahdollisuuksien kirjoa ja paljastetaan potentiaaliset häiriö- tai mullistavat tekijät. Vaikka pidänkin kauniiden prototyyppien luomisesta Figmalla ja olen luennoinut visuaalisesta suunnittelusta, voin tehdä paljon enemmän kuin vain tuottaa designeja. Tarkastelen seuraavassa osaamistani suunnittelutyön palasten kautta: ihmisten ja tilanteiden ymmärtäminen; suunnittelua ohjaavien rajoitteiden ja odotusten määrittäminen; ideointi ja ideatyöpajat; prototyyppaus; testaus, ja suunnitellun sekä suunnitteluprosessin dokumentointi.
Ihmisten ja tilanteiden ymmärtäminen
Tunnistan, että on tärkeää olla empaattinen ja ymmärtää käyttäjien tarpeita, toiveita ja pyrkimyksiä. On myös tärkeää asettaa käyttäjä etusijalle. Tämä voi johtaa suurempaan asiakastyytyväisyyteen ja uskollisuuteen, mikä puolestaan voi lisätä myyntiä ja voittoja. Ymmärtämällä asiakkaiden todellisia tarpeita myös vältetään kallista uudelleensuunnittelua ja tuotteiden epäonnistumista markkinoilla.
Samanaikaisesti tunnistan, että suunnittelun ja kehityksen johtajat eivät pelkästään luota siihen, mikä maailmassa on tällä hetkellä myyntilukujen, haastattelujen ja kyselyiden mukaan totta. Johtajat panostavat myös spekulatiiviseen suunnitteluun ja sen hedelmien hyödyntämiseen. Spekulatiivisessa suunnittelussa designien avulla kysytään epätavanomaisia kysymyksiä ja koetellaan vallitsevia käsityksiä. Näin syntyy tietoa teknologia ja markkinariskeistä ja mahdollisuuksista sekä syvempi ymmärrys asioiden yhteyksistä. Kun organisaatiolla on vielä kyky ja ymmärrys hyödyntää tätä tietoa, mikä ei ole itsestäänselvyys, niin se on loistavaa.
Väitöskirjatutkijana tein korkeatasoista käyttäjien haastattelu ja kyselytutkimusta spekulatiivisiin designeihini. Tuotin esimerkiksi tietoa kehittyneen tekoälyn soveltamisesta verkkouutiskommentoijien ohjaamiseen asiallisempaan keskusteluun — pari vuotta ennen kuin ChatGPT julkaistiin ja teki spekulaationi mahdollisiksi.
Suunnittelua ohjaavien rajoitteiden ja odotusten määrittäminen
Määrittelemällä suunnittelun rajoitteet ja odotukset selkeästi voidaan keskittyä luomaan erinomaisia tuotteita, jotka ovat toteutettavissa annettujen resurssien puitteissa. Hyvin kommunikoidut suunnittelurajoitteet ja odotukset myös vähentävät väärinkäsitysten riskiä ja säästävät aikaa projektin eri vaiheissa.
Joitain yleisiä suunnittelurajoitteita ja ohjureita:
- Käyttäjien vaatimukset ja toiveet.
- Spekulatiivisen suunnittelun ja reflektion avulla syntyneet käsitykset etenemissuunnista.
- Suunnittelussa käytettävät esimerkkitapaukset.
- Suunnittelun osa-alueet. Hyvää suunnittelua ilmentää se, että yhtäkään osa-aluetta, kuten saavutettavuutta, ei ole unohdettu suunnittelussa.
- Suunnitteluvalinnat osa-alueiden ja ulottuvuuksien sisällä. Erinomaista suunnittelua ilmentää kaikkien yksityiskohtien huomiointi. Voittava tuote ei usein ole osa-alueiltaan mullistava muihin tuotteisiin nähden, vaan valinnat niiden sisällä on tehty huolellisemmin ja tarkemmin.
- Käytettävyyden sekä informaatioarkkitehtuurin periaatteet.
- Visuaalisen suunnittelun periaatteet.
- Tuotteiden eettisyyttä edistävät toiminnot (esim. miten ne pyrkivät kasvattamaan käyttäjien aktiivisuutta, vastuuta, ymmärrystä ja päätöksentekokykyä). Tunnen aiheen väitöstutkimukseni kautta.
Ideointi ja ideatyöpajat
Luovan ideointiprosessin avulla voi kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka erottuvat kilpailijoista ja luovat uusia markkinamahdollisuuksia. Minulla on erittäin laajat ideointitaidot sekä kokemusta ideointipajojen järjestämisestä. Voin luonnostella nopeasti ideoita ja rautalankoja paperille ja ideoida muiden kanssa avomielisesti. Lisäksi voin hyödyntää ideoinnissa kriittisen ja spekulatiivisen suunnittelun taktiikoita, kuten pyrkimystä siihen, että idea on dystopinen. Tämä auttaa rikkomaan rajoja ja toisaalta miettimään suunnittelun eettisiä kysymyksiä. Vuonna 2024 vedin ideointipajoja tulevaisuuden mediankulutuksen tekoälyistä.
Prototyyppaus ja testaus
Kehittämällä prototyyppejä ja testaamalla niitä todellisilla käyttäjillä varmistetaan, että tuote on helppokäyttöinen ja ylittää käyttäjän odotukset ennen suurempia investointeja. Prototyyppaus myös vähentää markkinoilletuonnin jälkeisiä korjauskustannuksia ja tuotevirheisiin liittyviä riskejä.
Osaan hyvin rakentaa prototyyppejä Figmalla, Balsamiqilla, Gimp:llä/Photoshopilla, ja HTML:nä. Hallitsen myös responsiivisen, eli laitteeseen mukautuvan web-suunnittelun.
Kun käytettävyys ja selkeys on varhaisessa prototyypissä sopivalla tasolla, kykenen tekemään lopullisen näköisen prototyypin, joka vielä selvemmin kommunikoi tuoteideaa. Tämän saavutan visuaalisen suunnittelun taitojeni avulla. Olen myös pitänyt luentoja visuaalisesta suunnittelusta TAY maisteriopiskelijoille. Toisaalta haluan todeta, että tutkimus ja strateginen osaamiseni erottavat minut visupuoleen keskittyjistä.
Suunnitellun ja suunnitteluprosessin dokumentointi
Tekemällä huolellista dokumentointia varmistetaan suunnitteluprosessin jatkuvuus ja tehokkuus, mikä voi vähentää tulevaisuuden projektien kustannuksia ja aikaa. Lisäksi, kun suunnitteluprosessi on hyvin dokumentoitu, se helpottaa uusien tiimijäsenten perehdyttämistä ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä henkilöistä, mikä parantaa projektinhallintaa ja vähentää virheiden riskiä. Tunnen melko hyvin mitä kaikkea suunnittelusta tulee taltioida.
Luonnostelin ideoita paperille ja keskustelin niistä suunnittelutiimini kanssa. Tämä luonnostelu-keskustelu sykli toistui kolme kertaa ja johti siihen, että lunnostelin yhteensä noin 60 ideaa. Suunnittelutiimini kuuluivat minä, sekä kaksi kollegaani, joilla molemmilla on koulutus käyttäjäkokemuksen suunnitteluun ja ohjelmistotekniikkaan. Luonnostelussani käytin kahta eri kriittisen suunnittelun strategiaa: (1) suunnittelija tähtää siihen, että lopputulos ilmentää ironiaa, sarkasmia, parodiaa tai epämääräisyyttä, ja (2) suunnittelija valitsee olemassaolevan käytännön, muokkaa sitä hieman, ja miettii sitten onko lopputulos ironinen, parodinen, tjms.
Valitsemani ja tapaamisessa esittämäni 6 ideaa olivat osa 10 suomalaisen kokeneen journalistin haastattelua. Suunnittelin yhdessä kokeemman tutkijakollegan kanssa haastattelun kulun ja kysymykset, ja kollega haastatteli journalisteja heidän työpaikoillaan. (Myöhemmin olin tutkimushankkeessa vastuussa haastattelujen vetämisestä). Haastateltavia pyydettiin ajattelemaan ääneen heille esiteltyjä ideoita, niiden toteuttamiskelpoisuuden ynm. osalta. Näiden haastattelujen analyysista kirjoitin tutkimuspaperin, ja tutkimuspaperissa keskityin neljään eniten keskustelua herättäneeseen ideaan, joista yksi oli tämä yleisö.
Tein valituista kahdeksasta ideasta hienomman näköiset versiot AdobeXD:llä ja rakensin niille havainnollistavat kuvatarinat. Keskustelin myös suunnittelutiimin kanssa ja hioin kuvia ja tarinoita sen pohjalta. Käytin niitä uutisten kommentoijille suunnatussa verkkokyselyssä.
Luonnokset alkavat perusidealla aloitusnäytöstä, jonka jälkeen on opetusnäyttö ensimmäistä kertaa käyttäjille, ja sitten monisisältönäyttö, joka näyttää lyhyesti kaikki nykyisen artikkelin lisäsisällöt. Loput näytöt ovat sisältönäyttöjä, kuten keskustelualue näytöt ja kuvakirjastonäytöt, joihin käyttäjä siirtyisi monisisältönäytöstä.
5. Käytimme MarvelApp:ia ja Photoshop:ia prototyypin tekoon
Uutisten kommenttipalstat tarjoavat mahdollisuuden ylläpitää julkista keskustelua. Epäasiallinen kommentointi on kuitenkin valitettavan yleistä. Tutkimme spekulatiivisen suunnittelun avulla miten siihen voisi puuttua. Luotuamme kahdeksan hieman omituista ehdotusta, pyysimme 439 uutiskommentoijaa ympäri maailmaa reagoimaan niihin verkkokyselyssä. Toiveenamme oli, että ehdotuksemme provosoisivat tai tukisivat heitä kommentoimaan niitä. Onneksemme niin kävikin: saimme suuren määrän erilaisia, verrattain syvällisiä pohdintoja liittyen ehdotuksiin. Analysoimme nämä siitä näkökulmasta, mitä hyvä laatu merkitsee käyttäjille, ja löysimme useita käyttäjäkeskeisen laadun kriteerejä.